Collecting wonderful moments

Sellel aasta on nii , et pikaajalised ilmateated on hästi paika pidanud. Kuumalainet ennustati juuni lõppu ja augusti algusesse ja just nii läkski. Ja nüüd kui töötame 4 päeva nädalas siis on taas aega seda suvesoojust nautida. Kuumad päevad , soojad ja pimedad õhtud , uskumatult soe merevesi. Hoov on täis lilli , peenardest saab kurki, porgandit, ubasid , metsaalune täis mustikaid , pohlad juba poolpunased . Suvi on ikka nii mõnus. Aga mõnus on siiski olla maal. Kodus on korter mitte lihtsalt soe vaid tohutult palav ning niiske. Lisaks veel eelmise nädala täiskuu ja ongi vanainimeste jaoks kokku keedetud supp kus nad magada ei saa.  Nii et hästi puhkame ja magame maal 😀

Täna vuonna on pitkän ajan säätiedotukset pitännyt hyvin paikkaansa. Kuumaaaltoa ennustettiin kesäkuun loppuun ja elokuun alkuun ja just näin onkin mennyt. Nyt kun työskentellään 4 päivä viikossa , meillä on aikaa sitä nauttia . Kuumat päivät, lämpimät ja pimeät yöt, uskomattoman lämmin merivesi. Piha on täynnä kukkia , penkeistä saa kurkkuja, porkkanoita, papuja , metsässä on valmiina mustikkat, puolukkat on jo punaisen väriset . Kesä täällä pohjoisessa on kyllä ihana . Mutta hyvä on silti ollaa maalla. Meillä kotona ei ole asunto vaan lämmin vaan kuumaa ja kostea. Lisäksi vielä viime viikon täyskuu ja sellaiset vanhukset kun me ei pystyy enää nukkumaan . Niin että hyvin nukutaan ja rentoututaan silti vaan maalla 😀

Eelmisel nädalal puhkas meie juures Tiina koos oma kaksikute ja koeraga . Neil oli väga aktiivne puhkus , nii et jõudsid nii Dirhami kalakohvikusse  , Surfibaari kui ka seiklusparki ja mustikametsa. Meile oli laual nii kukeseenepirukas kui ka mustikagalette. Sügavkülas 2liitrit ise tehtud sokolaadijäätist . Tiina on tõeline meister tegema pirukataignaid. Need on nii ühtlased ja õhukesed, just sellised et vaevu vaevu püsivad koos aga siiski piisavalt toekad et pirukas laiali ei laguneks.

Viime viikolla lomaili Ölbäckillä Tiina oma kaksosten ja koiran kanssa. Heillä oli todella aktiivinen loma ja ehtivät niin Dirhamin kalakahvilaan , Surfibaarin , kun myös seikkailupuistoon ja mustikalle. Meillä oli pöydällä kantarellipiirakka ja mustikkagalette , pakkasessa 2 litra itse tehtyä suklaajäätelöä . Tiina on todella hyvää tekemän taikinoita- nytkin piirakka taikina oli sellainen että pysyi just ja just kasassa , oli vuokassa niin ohut ja tasapaksu mutta toisaalta riitävän tukeva että piirakka ei vajonut heti palasiksi. 

 

Meil oli väike lootus , et kui Tiina tuleb meile puhkama siis äkki tuleb ka Märt ja paneb meile uued uksed ette . Aga uksi me niipea ikka ei saa , sest kuigi nad on juba ammu valmis ja Tiina ütles et väga ilusad siis Märdi kvaliteedikontrolli pole nad ikka läbinud ( kuigi ta on neid juba 5x värvinud . Nüüd pidi uuesti osa maha lihvima ja värvima ja siis otsustab kas on piisavalt head ). Ta on lubanud et need on paigas enne kui talv tuleb nii et ikkagi 2020 ja ega meil tegelikult veel kiire pole ka. Lisaks nagu ta ütles , peab ta vahepeal tegema ka töid mille eest makstakse ka 😀

Meillä oli pikku toivo että kun Tiina tulee meille lomailemaan niin hänen mies Märt tulisi myös ja yhtistäisi lomaan ja työn eli samalla laittaisi meidän uudet ovet paikoille. Jos pari viikoa sitten sanoi Tiina että ovet on valmiina ja todella hyvännäköiset mutta ne ei ole tähähn saakka läpäissyt Märdin laatutarkistusta ( vaikka hän on niitä maalannut jo 5 x ja taas pitää hiota pois ja maalaa ) . Hän on lupannut että ne on paikoilla ennen talvea ja ei meillä oikeastaan kiire niiten kanssa. Ja niin kun hän sanoi että välillä hänen pitää tehä myös töitä mistä maksetaankin kunnolla 😀

 

See eriline aasta on ka meie plaane muutnud. Algselt mõtlesime sellel nädalavahetusel pidada suurelt vähipidu ,siis aga pidime minema pulma. Viiruse pärast jäid mõlemad ära . Oli küll nii ilus nädalavahetus et oleks olnud ideaalne mõlema jaoks. Ja tegelikult on viirus taas pead tõstmas ja me ei tea kas ikka lähme kahe nädala pärast Soome ja septembri keskel Lapimaale .

Meie pidasime üsna laisa nädalavahetuse . Eriku rõõmuks tuli maha võtta 2 puud , väravaküünlad said värvitud ja klaasid pestud aga enamasti nautisime suvesooja. Laupäeval tuli Hele koos Ruudiga ja me jõudsime isegi kaheks tunniks randa. See oli minu jaoks sellel suvel esimest korda kui käisin rannas istumas mitte ainult ujumas.

Se erikoinen vuosi on muutanut monia suunitelmia  Meillä oli alunperin suunitelma juhlia nyt viikonlopulla isoilla juhlilla rapujuhlia , alkukevästä tuli tiedote että sille viikonlopulle tulossa hääkutsu mutta nyt on nekin siirtynyt. Oli kyllä niin ihana viikonloppu että olisi ollut ihana ajankohta molemmille . Nyt on taas viruslukemat noussut ja tänään me ei edes osaa veikata mennänkö me kahden viikon kuluttua Suomeen ja syyskuun keskellä Lappiin 

Nyt kun kaikki juhlat peruttu, me nautitiin hidasta viikonloppua. Erikun vaatimuksesta kaadetiin kaksi puuta , kunnostettiin portin kynttilälyhdyt ja loput ajasta vaan oltiin. Hele tuli Ruudin kanss käymään ja ma päätyin ensimmäistä kertaa tänä vuonna pariksi tunniksi rantaan. Tähän saakka olen käynynt vana nopeasti uimassa . 

 

Läksime Helega sauna ja lapsehoidja Kimmi saatis iga 10min tagant pildi oma hoolealusest / mentiin Helen kanssa saunaan ja Kimmo jäi lapsenvahdiksi . Hän ottii sen toisissaan ja 10min välein saatiin kuvatodistus hyvin hoidetusta hommasta

Muutunud on ka see , et enne ilmselged asjad teevad nüüd tõelist rõõmu. Istusin hoovis ja üle taeva läks lennukitriip ning siin sain aru , et kui harva seda viimasel ajal näha on . Ühelt poolt tore , et lennukeid lendab vähem ja keskkond saab veidi puhkust , teisalt aga sümboliseerib see triip jätkuvust. Kõik ei ole ikkagi lõplikult muutunud. Samuti tegi heameelt Tallinna laevade rohkus. Üle pika aja oli kruiisikai ääres kaks kruiisilaeva ( kuigi need olid siin ainult meeskonnaga ja ilma turistidetta ) . Endine elu taastub aga palju ebakindlust on ikkagi õhus.

Muutunut on myös se että ennen ilmiselvät asiat voi nyt tuottaa outoa iloa. Istuin pihalla ja huomasin lentokonen viiva taivassa . Sitten tuli vaan mieleen että en edes ole tietoisesti huomannut miten harvoin sitä nykyään näkee. On se hyvä että luonto saa toipua , toisaalta taas sellainen viiva antaa tunteen että kaikki ei lopullisesti muutunut. Samaa tunne tuli kun näin Tallinnan kruiisilaiturissa kahta kruiisilaiva ( vaikka olivatkin täällä ilman turisteja) . Entinen elämä pikkuhiljaa palautu mutta paljon epävarmuutta silti ilmassa.

 

Viimase aja kõige meeldejäävama show pealtvaatajaks olime sel nädalavahetusel oma hoovis. Eelmisel aastal olid lõopistrikud kahekesi , sel aastal on neil aga 3 poega. 2 neist on juba päris aktiivsed , 1 pesamuna aga veedab oma päevad oksal ning valjusti piiksudes. Tegelikult on nad kõik väga häälekad ja kogu nädalavahetusel oli hoovis sellised hääled nagu oleks samal ajal 5 suitsuandurit tööle hakanud. Lõopistriku pojad kooruvad juuli alguses , kuu on pesas ja augusti alguses on lennuvõimelised aga veel kuu aega hoolitsevad vanemad nende eest – toovad süüa ning õpetavad lennust saagi püüdmist. See oli vägev lennushow , sest nad lendavad väga kiiresti ja osavalt ning vahepeal on tunne et lendavad täiega kokku , tegelikult aga planeerivad napilt ja osavalt kõrvale. Konkurentsi sellele lennushowle pakuvad Ämari hävitajad nii et kogu nädalavahetuse olime nina taeva poole

Viime aikojen parhaan show todistajaksi oltiin viikonlopulla omalla pihalla. Viime vuonna olivat meidän nuolihaukat kahdestaan, tänä vuonna heillä on 3 poikaista. Kaksi niistä on jo aika asiallisia , yksi pikkunen vaan istu oksalla ja pitää kovaa metelia. Itseasiassa ne todella äänekkäitä ja kuulosti siltä kun yhtä aikaa olisi päällä 5 palohälytintä .  Nuolihaukan pojat on pesässä heinäkuun alussa ja kuukauden pysyvät pesässä. Elokuun alussa he tulee pesästä ja tekee ensimmäisiä lentoharjoituksia. Se oli mahtava ilmashow koska vanhemmat opettaa heitä metsästämään ilmasta ja syöksyjä. Välillä oli jo tunne että nyt he lentää täysillä toisia päin mutta on ne taitavia lentäjiä . Ihana oli katsoa miten yksi pikkunen yritti saata kiinni perhosen mutta taidot ei vielä ihan riitäneet. Ja sen lentoshown lisäksi meillä jätkuva lentoshow mitä tarjoa Ämäri sotilaskenttä. Hetkellä vuorossa Mirage koneiten matalalennot. Niin että koko ajan nenä taivaan suuntaan

 

Nüüd kui hoovis pistrikud , loomulikult pean neist saama ilusaid pilte. Läksin juba reede hommikul Kimmo kaameraga jahile. Saingi oma arust paar head pilti aga Kimmo vaatas ja üritas mind õpetada . JA ma ei tea miks see on nii aga iga kord kui Kimmo hakkab mulle rääkima F , ISOst ja sügavteravusest läheb mu pea täiesti lukku. Ma olen muidu üsna nupukas aga iga kord kui Kimmo räägib pildistamisest ja mida kuskilt peab keerama , muutub ta mulle lihtsalt rääkivaks peaks. Üritan küll tarmukalt kuulata ning teha tarka nägu aga tegelikult pärast seda kui ta on esimest kord maininud sõna ISO või F number , on tema jutt mulle lihtsalt taustamüra. Lootusetu ….

Nyt kun pihalla on haukka pesä, tietenkin haluan ihania kuvia. Menin jo perjantai aamulla kameralla metsään ja omasta mielestä sain ihan hyviä kuvia . Sitten tuli Kimmo ja yritti mua opettaa. JA EN TIEDÄ miksi se aina näin mene mutta aina kun Kimmo alkaa puhua F arvoista , ISOsta ja syväterävyydestä hän muuttu minulle vaan puhuvaksi pääksi. Kaikki mitä hän puhuu , menee täysin ohi. Yleensä oli aika fiksu ja ymmärrän lennosta mutta heti  sen jälkeen kun kuulen sanan ISO ja F arvo muutaminen , on silmien edestä musta ja pystyyn vaan näyttämään fiksulta mutta oikeasti ei tartu mikään . TOIVOTON TAPAUS….

 

Ma just mõtlesin , et hakkan taas kirjutama oma lillidest 😀 Kindlasti kõigil juba kõrini.  Ja siis tuli mulle meelde , et ma olen juba nagu ameeriklane , kes kõike armastab – alles ma armastasin seda kui tulbid õitsesid, siis et  rodod ja siis pojengid , pärast seda põllulilled ja nüüd on järg daaliate ja tokkrooside käes 😀  Ilusaid õisi on nii hoovis, teede ääres kui vaasides . Ja vaaside pesemisest on saanud üks tüütu protseduur sest mul on korraga lilled 10 vaasis . Õnneks hetkel saab neid pesta õues

Just ajattelin että taas rupean kirjoittamaan kukista 😀 Varmaan kaikkilla jo ihan riitävästi tästä mutta se tulee taas .. Tuli mieleen että ma olen kun amerikkalainen joka rakastaa kaikkea – vasta oli aikaa kun rakastin sitä että tulpaanit kukkisivat , sitten tulivat rodot , sitten pioonit, sen jälkeen pellonkukat ja nyt on vuorossa daaliat ja salkuuruusut 😀 Ihania kukkia on niin pihalla, tien varrella kun maljakkoissa . Mutta yksi vähemmän ihana juttu mitä niiten kanssa käy , on maljakkoiten peseminen. Kun minulla kerralla käytössä 10 maljakkoa niin niiten peseminen on iso tapahtuma . Hetkellä hyvä että sitä saa tehä ulkona

 

 

Nüüd kui piirid on kinni elab siseturism kuldaegu. Me pole kunagi oma rannateel näinud nii palju autosid kui seni . Viimased kaks pühapäeva oleme sõitnud Nõvalt Padisele autorongis ja see on väga tüütu. Kuna meie te on väga kurviline siis need kes seda tavaliselt ei sõida pidurdavad igas kurvis hoo maja ja pärast kurvi kiirendavad. Möödasõidud pole aga võimalikud. Kuna selline rongis sõit tüütab siis tegime tee peal olevas Harju-Risti kirikus peatuse. Oleme sealt 3,5 aastat sõitnud peatumata mööda ja nüüd käisime nii kirikus kui ronisime kellatorni. Selline sunnitud peatus oli tegelikult tore. Järgmine kord võtame ette Padise kloostri

Nyt on rajat on kiinni elää kultaaikoja sisäturismi. Ihmisä on rannassa, tiellä, metsässä, telttailemassa . Me ei ole koskaan nähty niin paljon autoa meidän pikkutiellä kun nyt. Jo kaksi sunnuntaita me ajetaan Nõvalta Padiselle autojunassa ja se on todella ärsyttävä. Tiella on paljon mutkia ja ne joka sitä usein ei aja  jarrutavat jokaisessa mutkassa ja kiihtytävät heti mutkan jälkeen . Sellainen ajotyyli väsyttää mutta myös ohi on mahdoton ajaa. Sen takia tehtiin pysäyhdys Harju – Ristilla ja käytiin tutustumassa kirkoon ja kellotorniin . Ollaan ajettu ohi 3,5 vuotta ja se oli oikeasti mieleenkiintoinen . Seuraavaksi käydään Padise luostarissa. 

 

Kiriku kantsel on aastast 1630 / kirkon “ puhepaikka “ on vuodesta 1630

Eile läksid poisid Pranglisse. Erik helistas juba päeval ette ja tellis Mimmilt õhtuks pannkoogid ja hommikuks pudru. Laeval oli enam vähem poisid ja üks mees kellel oli koer. Ja lõpuks kui laev läks sadamast siis see mees oli koeraga välistekil ja Erik seisis kõrvu kinni hoides keset autodekki. Ei olnud nõus minema üles välistekile kus oli koer kes ei teinud piiksugi ega ka salongi kus polnud ühtegi koera. Tema koerahirm on ületanud igasugused piirid ning see temaga reisimise ikka väga keeruliseks .

Pojat menivat eileen illalla Prangliin . Erik soitti jo päivällä Mimmille ja tilasi illaksi letut ( vaikka laiva olikin saarella vasta 22:00 ) ja aamuksi puuroa punasella hillolla . Laivalla olivat pojat ja yksi mies kenellä tietenkin oli koira . Sitten kun laiva lähti laiturista , mies oli koiran kanssa ylhällä ulkokannella ( se koira ei haukkunut ollenakaan )  ja Erik seisoi keskellä autokanta kädet korvilla. Hän ei suostunut menemään ei yläkannelle eikä sisään vaikka siellä ei ollut koira.Hänen  koira kammo on todella pahaa ja se tekee hänen kanssa reissamisen päivä päivältä vaikeammaksi

üksik mees üleval ja valge särgiga Erik keset autodekki / mies mustassa ulkokannella ja Erik valkoisessa paidassa keskellä autokantta

Kell 22 olid pannkoogid laual, nii nagu tellitud / kl22 on letut pöydällä, just niin kun oli tilattu

 

 

 

 

 

 

 

 

One Comment Add yours

  1. verkkir says:

    Ei sitä kyllä ihan joka pojalla tai tytöllä ole tuulihaukan pesää takapihalla,! Pääsette nauttimaan todella harvinaisesta lentäjäkoulusta🙂 Mahtavat dahliat, salkoruusut ja kerrottu salkoruusu🌸🌸🌸

    Like

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s